Tänään oli kyllä yksi turhimmista koulupäivistä mies-muistiin.

Kiirehdin Tapiolan kautta koululle käytyäni ensiksi kysymässä pankistani mihin heidän lupaamansa uusi kortti oli kadonnut. Pankissa sanottiin että vaikka he lupasivat että saisin sen korkeintaan kahden viikon sisällä tilauksesta (20.9), niin he eivät ole millään tavalla vastuussa siitä että kortti on vasta äskettäin lähetetty kohti kotiani.No ei se mitään.Sain Kaisan Cafesta vasta leivotun korvapuustin.

 

Koulussa olin 12:30. Luento loppui yllättäen 13:30. Luennossa ei ollut yhtään mitään sisältöä.Takanani istunut tyttö hakkasi päätään pulpettiin yrittäen ilmeisesti tyrmätä itsensä, ja kun tämä ei onnistunut alkoi hän vaikertaa ja nauraa apeasti.Kyllä se luento siis tuntui kestävän pitempään kuin tunnin. 

Olisin kernaasti yrittänyt pelastaa jotain keskustelemalla luennon jälkeen ryhmäprojektista kahvilassa, mutta puolet porukastamme katosi ennätys-ajassa pääovesta ulos. Go team.

Kohta pitäisi lähteä vääntämään salille.En ymmärrä mikä minua motivoi yhä harrastamaan ko. toimintaa.Tykkäänkö haistella toisten ihmisten hikeä samalla kun yritämme satuttaa toisiamme?

 

Huomenna on sitten edessä päivä luovaa tanssia  puolitutussa paikassa helsingin laitamilla. Toivottavasti ohjelmaan sisältyy jotain muutakin kuin erinäisiä kansantansseja tai expressiivstä tanssia.Muuten voi minunkin kovaksi treenattu itsehillintä pettää ja kärsimysten malja läikkyä yli.

Illalla pitäisi taas venyä vielä töihinkin.

Ja olenkohan luvannut lähteä töiden jälkeen bisselle jonkun kanssa? Huomenna pitäisi herätä aikaisin että kerkeää satubalettiin...