Tunnen ajautuneeni umpikujaan.

Kolme kuukautta sitten koin olevani työssä josta pidän ja jolla on joku tarkoitus. Tunsin että olin hyvä siinä ja pystyin sen kautta auttamaan toisia ihmisiä. Nyt kaikki on alkanut muuttua. Vähitellen olen huomannut työpaikallani erinäiset klikit ja piilevät valtarakenteet, sekä tajunnut ettei se organisaatio jossa työskentelen, kykene millään lailla suorittamaan tehtäviään. Vähän aikaa sitten erittäin vaiikea työtilanteemme tuntui helpottavan, mutta nyt vaikuttaa siltä että ne onglemalliset asiakkaat jotka jo luulimme ohjanneemme heille paremmin sopiviin palveluihin ovatkin palaamassa. Eikä meillä edelleenkään ole resursseja heitä hoitaa. Toivo on tavallaan mennyt, ja sen huomaa myös muiden työntekijöiden kasvoista.

En enää nauti työstäni, ja koen olevani loppujen lopuksi täysin turha variksenpelätti.

Ehkäpä mol.fi pelastaa.

-Tai sitten ei.