Istuskelen vain kotona ja juurrun tuoliin.
En saa mitään aikaiseksi. Hiuksetkin kasvavat  silmille kun en välitä niitä leikata.
Näin taas paljon hassuja unia joissa yritin muun muassa vapauttaa laiva-apinan tytärtä merirosvojen kynsistä.

Siitäkään ei tullut mitään kun en ole oikein perehtynyt  1600 luvun aseistuksen käytöön. Katana tekniikka ei oikein taivu pistomiekan hyödyntmiseen.
On jotenkin hirvittävän noloa hävitä kaksintaistelu omassa unessa.

Saksalaisen oikuttelu käy aina vain oudommaksi.Olen tipahtanut täysin kärryiltä.Siltä ei enää saa selkeää vastausta mihinkään.

Viikon ainoa valopilkku oli kun maanantaina luin horoskooppini ja sain selville että minun kannattaisi ottaa yhteys johonkin vanhaan kaveriin jota en ollut vähään aikaan tavannut.Tarkistinpa sitten myös erään heti päähän putkahtaneen hahmon horoskoopin ja otin varovaisesti teksitiviestillä yhteyttä.

- Ja vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä.Muutama tunti  myöhemmin istuimme sitten kalliossa baarissa "yhdellä". Ilta menikin rattoisasti mutta myös iavan liian nopeasti.

No ainakin päätimme ettei seuraavaa kertaa kannata odottaa 9 kuukautta.

Mutta ei se ilta mun motivaation puutetta parantanut. En ole vieläkään hankkinut päivyriä ja en edes aio. Joko muistan luennot tai sitten en.Ihan sama.